Juhis: Tahko triathlon täysmatka 2018

11.8.2018 käytiin triathlonin täysmatkan SM-kilpailu Tahkolla, johon tuppauduin mukaan hyvinkin vaatimattomalla lajitietämyksellä ja harjoittelulla sarjassa M45-49. Kokemusta oli entuudestaan yksi startti puolimatkalla Joroisissa kesällä 2017. Täysmatka sisältää 3,8 km uintia, 180 km pyöräilyä ja 42,2 km juoksua.

Ajatus oli valmistautua kisaan huolella ja niinpä matkustimme perheen kanssa Tahkolle jo viikkoa ennen lomailemaan ja rentoutumaan kisaa varten. Täytyy sanoa, etten ole aiemmin jännittänyt mitään kisaa niin paljon, pelkkä ajatus haasteesta pudotti lähes ns. köntsät housuun. Viikko vierähti muutaman kevyen juoksulenkin merkeissä ja lasten kanssa frisbee golfatessa. Veden lämpötilaa tuli seurattua myös mielenkiinnolla, koska sääntöjen mukaan yli 23 asteisessa vedessä ei saa uida märkäpuku päällä. Omien ”testieni” mukaan Palokkajärvessä 3,4 km matkalla ilman märkkäriä uinti oli noin 5-6 minuuttia hitaampaa, joka johtunee puvun kelluttavuudesta. Ilman pukua jalat uivat syvemmällä ja liuku jää lyhyemmäksi. Omassa uinnissa puvun puuttuminen ei olisi ollut kovin suuri ongelma, uinti sujuu kohtuullisesti myös ilman sitä. Loppuviikolla sää muuttui tuuliseksi ja Tahkonlahden paikoitellen yli 50 m syvä vesi sekoittui ja kisa-aamuna veden lämpötila tippui noin 21 asteeseen. Perjantai iltana oli järjestäjien ja tuomariston infotilaisuus, jossa myös tapasin kilpakumppanin Aijasahon Pekan. Tilaisuudessa käytiin läpi sääntöjä, mm. peesaus- ja ulkopuolisen avun kielto, sekä näihin liittyvät mahdolliset rangaistustoimenpiteet, eli aikasakko tai hylkäys.

Lauantai aamuna heräilin ihan hyvällä fiiliksellä noin klo 5:30, aamupalaa huiviin ja sitten viemään varusteita vaihtopaikalle. Fillari telineeseen, pyöräily- ja juoksukamat omissa pusseissa vaihtoalueen numeroituun telineeseen. Tämän jälkeen palasin vielä mökille rentoutumaan, kisan startti oli klo 8. Lähtöalueella vaihdettiin Pekan kanssa vielä muutama sana ja kiskottiin märkkärit päälle. Sitten Tahkonlahden sillalle ja siitä molskahdus veteen, lähtö tapahtui vedestä järjestäjien asettaman virtuaalisen lähtöviivan takaa, suppilautojen rajaamana.

Vedessä kaikki oli hyvin: puku kellutti, aloitin uinnin rauhallisesti, ei hapotusta eikä mitään paniikkia. Hieman jopa nauratti, kun seilailin uintireitin ulkoreunamilla siksakkia, kontakteja muihin kisailijoihin ei juurikaan tullut. Näkyvyys oli hyvä, eikä aalloista ollut mitään haittaa. Uinnissa katoaa täysin tietoisuus omasta vauhdista ja sijoituksesta suhteessa muihin, mutta ajattelin vetää rennosti, koska osuuden merkitys on kokonaisuudessa melko pieni. Uinti ajaksi muodostui melko hyvä 1:05:49, sijalla 20/125 ja 3/22 omassa sarjassa.

Uinnin jälkeen pikaisesti märkkärin riisuminen, potta päähän ja fillari telineestä. Vaihtoalueelta pyörän kanssa hölkää paljain jaloin, kengät olivat polkimissa kiinni valmiiksi. Aikaa vaihdossa meni noin 3:30, fiilis oli tosi hyvä ja freesi.

Sitten alkoi tuo etukäteen minulle heikoin osuus. Pätkä Tahkolta Nilsiän tielle ja väliä Nilsiä – Varpaisjärvi neljä edestakaista kierrosta. Reitti on melkoisen kumpuilevaa, joten töitä sai tehdä ihan urakalla. Pyöräily tuntui ihan hyvältä, mutta aika pian alkoi takaa tulemaan ohi triathlon jättiläisiä aika-ajopyörineen ja levykiekkoineen. Tämä oli tiedossa ja jatkoin omaa puurtamista ja tankkaamista pyörän selässä, keli oli hieno, aurinkoa mutta ei liian kuuma. Tuuli oli suhteellisen navakkaa, paikoitellen jopa voimakasta, mutta onneksi hieman sivusta. Pekalle tämä tuuli koitui kohtaloksi tällä kertaa, vaihtoalueella nurin tuulenpuuskan voimasta, lähes täydestä vauhdista juomapulloa kurkottaessa.

Sitten iski amatöörille paha paikka: pyöräilyn noin puolessa välissä, 93 km kohdalla rengasrikko. 12 minuuttia tuusasin uutta kumia eturenkaaseen ja yritin saada painetta renkaaseen, ei mennyt. Pieni matkapumppu ei suostunut yhteistyöhön ja oli pakko lähteä liikkeelle lähes tyhjällä renkaalla. Kaiken lisäksi sisäkumi ei asettunut jotenkin oikein paikoilleen ja jumputti tasaisesti koko loppumatkan. Jälkikäteen mittasin, että renkaassa oli noin 1 bar painetta, kun siinä pitäisi olla 8 bar. Tämä aiheutti sen, että ns. putkelle ei voinut nousta enää ollenkaan, heti löi rengas vanteelle. Jonkinlainen vaikutus varmasti myös vierintävastukseen ja vauhtiin. Yritin pitää mielen virkeänä ja tasaista matkavauhtia, mutta hiipumista alkoi selvästi tapahtua. Viimeiseltä lenkiltä käännyttäessä Tahkon suuntaan, tuli kuitenkin hyvää piristymistä ja mieliala alkoi kohota. Enää oli jäljellä maratonin verran juoksua, herkkua! Pyöräilyssä aikaa meni 6:13:32, sijoitus 73/125 ja omassa sarjassa 12/22.

Fillari telineeseen, kypärä kassiin ja tossut jalkaan. Vaihdossa aikaa meni 4:34. Selkä oli tosi jäykkä ja ajattelin että mitenköhän tuo juoksu lähtee rullaamaan. Juoksureitti oli neljä kierrosta Tahkon keskustassa, puolet soraa, puolet pikeä. Piazzan kohdalla reipas nousu. Ekan kilsan jälkeen huomasin, että juoksuasento oli jo lähes normaali, jalkoja ei hapottanut lainkaan ja fiilis hyvä. Juoksin alkuun 4:40 kilsoja ja ajattelin että kiristän sitten myöhemmin vähän lisää, sykkeet olivat reilusti alle aerobisen kynnyksen. Ensimmäiset 10 km taittui noin 50 minuutissa. Sitten alkoi matka painamaan. Toiselle kympille vauhti hiipui noin tunnin pintaan ja sitten tuli vaikea hetki. Ensimmäistä kertaa missään kilpailutapahtumassa juolahti mieleen, että nyt en pääse maaliin. Tahkon sillalta Piazzalle noustessa oli pakko heittää kävelyksi ja vaihtaa muutama sana tsemppaavan perheen kanssa. Kävelin joitain satoja metrejä ja pinnistin juoksun uudelleen päällä. Pahalta tuntui, missään ei kuitenkaan ollut mitään vikaa, pää vaan ei tahtonut mennä. 3. kymppi meni reilusti yli tunnin.

Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä alkoi kuitenkin tuntua siltä, että on enää vähän jäljellä ja maaliin tullaan. Cola ja appelsiini rupesi maistumaan käsittämättömän hyvälle ja geelit jätin kokonaan pois. Sain hyvän juoksufiiliksen päälle ja vauhti hieman nousi, vika 10 km alle tunnin. Sain jopa kehitettyä loppukiriä maaliin tullessa ja olo oli todella hyvä, ei tarvinnut lysähtää maahan tai nojailla polviin. Maraton aikaan 3:45:09, sijoitus 28/125 ja omassa sarjassa 5/22.

Näin ollen kokonaisajaksi muodostui 11:12:30, joka tarkoitti sijoitusta 42/125 kokonaiskilpailussa ja omassa sarjassa 6/22.

Jaa että mitenkä se sitten meni kokonaisuutena? Uinti ok, siinä ei varmaan ole paljon parannettavaa. Fillaroinnissa panostusta välineisiin, aikakin oli siedettävä, koska etukäteen ajattelin sen olevan noin 6h, jonka olisin saavuttanut ilman rengasrikkoa. Määräharjoittelulla voisi varmasti pudottaa ekstraminuutteja, kevään aikana treeniä on tullut vaivaiset noin 500 km ja joitain hassuja harjoitusvastus tunteja. Juoksu oli hienoinen pettymys, tavoite oli 3:30 alitus. Lisäksi kroppa ei juurikaan kilpailun jälkeen kipeytynyt, eli tehoja en ole saanut itsestäni irti. Henkinen puoli kaipaisi kehitystä kivunsietoon ja rasvanpolttoon tai mitä se nyt sitten onkaan. Reissu oli kuitenkin reippaasti pisin urheilusuoritus mitä olen koskaan tehnyt, joten ihan tyytyväinen pitää olla tähän ensimmäiseen täysmatkaan. Tapahtuma oli myös erittäin hienosti järjestetty, iso koneisto tietysti toimivan setin takana.

Tästä omaan tuloskorttiini

Kaikki tulokset